Etelä-Suomen läänin kuntien väestön muutokset 1960-2000
 

Absoluuttista väestön muutosta kuvaavasta kartasta nähdään, että vuosina 1960-2000 väkimäärä on kasvanut eniten Espoossa (n. 157 000), Vantaalla (n. 134 000) ja Helsingissä (n. 103 000) (STV 1963: 11-18; STV 2001: 78-89).  Pääkaupunkiseutua ympäröi noin 20 000 ihmisen lisäyk-sen saaneiden kuntien vyöhyke.  Lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa on tapahtunut väestönlisä-ystä lukuunottamatta muutamia läntisiä kuntia.  Uudeltamaalta väestöä kasvattaneet kunnat jat-kuvat nauhamaisena muodostelmana kohti Hämeenlinnaa ja edelleen Tampereen suuntaan, pää-radan vaikutuksen huomaa selvästi.  Toiseksi merkittävin kasvualue on Lahden, Hollolan, Nas-tolan ja Heinolan muodostama kokonaisuus.  Muita kasvukeskuksia ovat Lappeenrannan seutu ja Kouvola. 

Kaupungeista väestö on vähentynyt mm. Tammisaaressa, Kotkassa ja Imatralla.  Teollisuusval-taiset kaupungit Kotka ja Imatra ovat pystyneet monipuolisempia kaupunkeja heikommin säilyt-tämään väestöään.  Tammisaaren väestön väheneminen johtunee osittain siitä, että nykyiseen Tammisaareen on liitetty pieniä saaristolaiskuntia, joissa vähenemistä on tapahtunut, eikä niin-kään itse taajama-alueella.  Väestö on vähentynyt lähes kaikissa maakuntien reuna-alueiden pie-nissä kunnissa. 

Etelä-Suomen läänissä väestö on kasvanut 40 kunnassa ja vähentynyt 49 kunnassa.  Määrällisesti useiden kasvaneiden kuntien kasvu on ollut suurempaa kuin väestön väheneminen väkilukua menettäneissä kunnissa. 

Kuntien prosentuaaliset väestön muutokset 40 vuoden aikana vaihtelevat valtavasti.  Eniten ovat kasvaneet Kirkkonummi ja Vantaa, molemmat yli 300 %.  Uukuniemellä väestö on supistunut voimakkaimmin, lähes 60 %.  Voimakkaan kasvun luokkaan sijoitin kunnat, joiden väestö on kasvanut 40 vuoden aikana 40% tai enemmän eli keskimäärin yli prosentin vuodessa.  Nämä kunnat muodostavat leveän vyöhykkeen Helsingin ympärille.  Esikaupungistuminen tulee esiin prosentuaalista muutosta kuvaavassa kartassa, sillä Helsingissä kasvu on luokitukseni mukaan vain kohtalaista.  Toinen voimakkaan kasvun alue sijoittuu Lahden seudulle. 

Lähteet:
STV (1963). Suomen tilastollinen vuosikirja 1962. 477 s. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki.
STV (2001). Suomen tilastollinen vuosikirja 2001. 699 s. Tilastokeskus, Helsinki.