| Etelä-Suomen läänin "henki"
Etelä-Suomen lääni on alueena keinotekoinen ja heterogeeninen. Se muodostuu kuudesta nykymaakunnasta ja sijoittuu neljän historiallisen maakunnan alueelle. Historiallisella maakunnalla tarkoitetaan historiallisesti ja kansatieteellisesti yhtenäistä valtakunnan osa-aluetta (Kankaanrinta 1982). Historiallinen Uusimaa kattaa nykymaakunnista Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson etelä-osan ja historiallinen Häme Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pohjoisosan. Etelä-Karjalan pohjoisosa kuuluu historialliseen Savoon ja rajaseudut historialliseen Karjalan maakuntaan, johon kuuluu myös luovutettu Karjala. Valtakunnan raja muodostaa keinotekoisen esteen Karjalan sisälle ja samalla siitä on muodostunut melkoisen jyrkkä elintasoraja. Rajaseudun asuvien vanhempien ihmisten mielissä kangastelee luovutetun Karjalan laulumaat. Heidän juttujaan kuunnellessa minäkin sain lapsena käsityksen Karjalasta jonakin myyttisenä maana. Mutta monille voi olla pettymys nähdä entisten kotiseutujen nykytilanne. Nuorempi polvi hakee nykyisen Venäjän puolelta halpaa bensaa ja viinaa sekä naisseuraa. Etelä-Suomen läänin alueella on useita murrealueita. Länsimurteisiin kuuluvat Uudenmaan koillisosan lounaiset välimurteet sekä hämäläismurteet, jotka muodostavat leveän vyöhykkeen Kanta-Hämeestä Kymenlaaksoon. Itämurteista savolaismurteita puhutaan Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan pohjoisosissa ja kaakkoismurteita muualla Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson itäosissa. Lisäksi rannikkoseudulla on ruotsinkielistä väestöä (Savolainen 2002). Kartalla esitän myös alueen identiteettiä kuvaavia yksittäisiä kohteita. Historiallisia kohteita ovat esimerkiksi linnat ja linnoitukset, Uudenmaan ruukkimiljööt ja rakennustaiteellisesti arvokkaat Tuusulanjärven rantatien taiteilijakodit, Vanha Porvoo ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Suomi-opas... s.a.). Alueen luonnonoloja esittelevät kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet (Retkeilykohteet... 2002). Muita omaleimaisia erikoisuuksia ovat esimerkiksi Lahden Salpausselkä ja Ylämaan spektroliitti. Kartoitin maantieteen opiskelijoiden näkemyksiä omista kotimaakunnistaan. Kyselin sähköpostilistalla opiskelijoilta, mitkä asiat heidän kotimaakunnassaan ovat merkityksellisiä joko heille itselleen tai laajemmin maakunnan väelle ja mitkä asiat tekevät heidän kotimaakunnastaan erilaisen verrattuna muihin alueisiin. Kartan laatikoihin olen tiivistänyt vastauksissa mainittuja asioita. Korostan, että laatikoissa esiintyvät asiat perustuvat vain joidenkin maantieteen opiskelijoiden näkemyksiin; Uusimaata kuvaavia vastauksia sain noin 10 ja muiden maakuntien osalta 2-5. Pienestä otoskoosta huolimatta mainitut asiat tuovat melko hyvin esille maakuntien omimmat piirteet. Lähteet:
|