|
Ilona Ihaksi Johdanto Ihakselan muodostaa kaksi kylää, Kasari ja Ihaksi-Kirppu. Itse olen kotoisin jälkimmäisestä kylästä tarkemmin sanoen Ihaksin kulmakunnasta. Kylän elämä on ollut viimeiset 20 vuotta kovin hiljaista. 70-luvulla lakkautettiin Ihakselan koulu ja Osuuskauppa lopetti toimintansa. Linja-autoyhteydet keskuksiin loppuivat 10 vuotta sitten. Ikärakenne on vääristynyt, ikääntyviä ihmisiä on paljon ja nuoria vähän. Ihakselan asukasmäärän suunta on laskeva. Raporttissani käsittelen Ihakselan kehitysmahdollisuuksia
ja mitä kylän paremman tulevaisuuden eteen on jo
tehty. Ihakselassa on kaunis luonto, kylä tulee
säilymään tulevaisuudessakin ainakin
kesänviettopaikkana. Voi olla aiheellista kysyä,
onko kylän kehittäminen kovinkaan tarpeellista?
Tein kyläkyselyn Ihaksi-Kirppu -alueella . Laadin kyselylomakkeen ja jaoin lomakkeen kylän vakituisten asukkaiden talouksiin (21 kpl). Halusin tietää, mitä kyläläiset ajattelevat kylän kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Viittaan kyselyn tuloksiin joiltakin osin tekstissä, kokonaisuudessaan tulokset löytyvät raporttini lopusta. Sain Ylämaan kyläsihteeri Terhi Ojaselta kylien
kehittämiseen liittyvää aineistoa sekä
Ylämaan kunnan kuntasuunnitelman. Haastattelin
sahayrittäjä Juha Hovia metsien monimuotoisesta
teollisesta hyödyntämisestä. Lisäksi
keskustelin perheeni kanssa Ihakselan menneisyydestä ja
tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ihakselan maantieteellinen sijainti aiheuttaa suurimmat esteet kylän kehittymiselle. Ihaksela kuuluu Ylämaan kuntaan ja sijaitsee kunnan läntisimmässä osassa. Kirkonkylälle on matkaa noin 20 km. Ihaksela rajoittuu pohjoisessa Luumäen ja etelässä Miehikkälän kuntaan. Myös näiden kuntien kirkonkyliin on matkaa noin 20 km. Lähin kaupunki, Lappeenranta, sijaitsee 50 km päässä. Tiet kirkonkyliin ovat suhteellisen huonoja ja päällystämättömiä. Ylämaan kunnan tarkoituksena on päällystää tie Kasarista kirkonkylään (Kuntasuunnitelma 1995:7). Ihakselaiset hoitavat kauppa-asioitaan 25 km päässä
Luumäen
keskustaajamassa, Taavetissa, jonka palvelutaso on parempi kuin
Ylämaan kirkonkylässä. Ihakselan
mahdollisesta liittymisestä Luumäen kuntaan on joskus
keskusteltu ilman vakavampia tavoitteita. Kyselyni tulosten
mukaan 43 % Ihaksi-Kirppu -kylän ihmisistä haluaisi
siirtyä Luumäen kuntaan, jos se olisi mahdollista.
35 % uskoo kunnan vaihdoksen parantavan kylän
kehittymismahdollisuuksia, mutta suurimman osan mielestä
vaihdos ei muuttaisi mitään, kylä vain sijaitsisi
Luumäen periferia-alueella. Ylämaa kuuluu Länsi-Saimaan POMO-ohjelmaan. POMO on "Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma, jossa toiminta-alueen ihmiset itse ideoivat ja kehittävät elinympäristöä ja elinkeinoelämää hanketoiminnan ka-utta" (Länsi-Saimaan POMO-ohjelma 1998). POMO-toiminta alkoi syksyllä -97 ja sen tavoitteena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. POMO-ohjelman avulla toteutetaan ja rahoitetaan erilaisia hankkeita, jotka Kehittämisyhdistys valitsee. Osittain POMO-rahoituksen turvin (50 %) toimii Ylämaan kylien kehittämishanke eli K’Ylämaa (K’Ylämaa 1998). K’Ylämaa-hankkeen tavoitteena on aktivoida kyläläisiä näkemään ja kehittämään oman kylän mahdollisuuksia. Ylämaan kyläsihteeri Terhi Ojanen on järjestänyt eri kylissä tulevaisuuden suunnittelupalavereita ja yrittänyt luoda tulevaisuuden uskoa maaseudun ihmisiin (Ojanen 1998). Nykyään Ihakselassa pienimuotoista toimintaa
järjestävät metsästysseura ja molempien
kylien omat marttakerhot. Kuljetukset Ylämaan ja
Luumäen kirkonkyliin on järjestetty kutsutaksien
muodossa, jotka kuljettavat ihmisiä (vähintään
3) kerran viikossa tarvittaessa keskuksiin. Palveluiden ja
harrastusmahdollisuuksien puutteesta huolimatta kyselyyni
vastanneista lähes kaikki olivat tyytyväisiä
elämäänsä kylässä. 68 %
haluaisi kylää periaatteessa jotenkin kehitettävän.
Käytännössä kylän kehittäminen
onkin sitten jo toinen juttu. Kyläsihteeri Ojanen
järjesti viime kesänä Kasarin Seurantalolla
Ihakselan yhteisen kyläillan. Paikalla oli 15
kyläläistä, kaikki olivat Kasarista.
Ihaksista ja Kirpulta ei vaivautunut tulemaan kukaan (Ojanen
1998). Ihakselan ongelmana on se, että kasarilaiset ja
ihaksi-kirppulaiset ovat niin erillään.
Yhteistoimintaa kylien välillä on vaikea saada aikaan
ja kylät omillaan ovat liian pieniä yksiköitä
kehitettäväksi. Kasarissa asuu 43 ihmistä ja
Ihaksi-Kirppu -alueella 50 ihmistä. Metsien monimuotoinen hyötykäyttö muodostaa pohjan kylän tulevaisuudelle. Maankäytöstä yli puolet on metsää. Metsien hoito on tehokasta ja metsät tuottavat hyvin. Suomalaisen hyvälaatuisen puun markkinat säilyvät myös tulevaisuudessakin. Metsien omistajat eivät välttämättä tulevaisuudessa asu tiloilla, vaan hoitavat metsiänsä muualta käsin. Tilojen pirstoutuminen on jonkinlainen uhka metsätalouden kannattavuudelle, sillä pienillä tiloilla korjuukustannukset ovat suuremmat verrattuina suurimpiin yksiköihin. Samoin ilmaston lämpeneminen voi uhata metsätaloutta uusien tuholaisten ja kasvitautien kautta. Sahayrittäjä Juha Hovi jalostaa tukkipuuta rakennustarvikkeiksi sahaamalla ja höyläämällä (Hovi 1998). Hovin mukaan puun jalostusastetta voisi lisätä tekemällä puusta jonkinlaisia aihioita puusepänverstaille huonekalujen raaka-aineiksi, jos vaan markkinoita löytyisi. Hovin mielestä Ihakselassa riittäisi puuta myös toisen sahan tarpeisiin. Metsiin jäävää hakkuujätettä voitaisiin hyödyntää tekemällä hakepusseja poltettavaksi grillissä hiilten sijasta. Hakkuujäte kuivataan, silputaan hakkurilla ja pussitetaan. Hovin mukaan toimintaa varten on hankittava ensin lisenssi Suomen loimuhake Oy:ltä. Ylämaan kunta voisi myös siirtyä keskustan
rakennusten osalta öljylämmityksestä puun
käyttöön, jolloin polttopuun keruulla ja
kuljettamisella kirkonkylään olisi Ihakselaa
työllistävä vaikutus. Tulevaisuudessa
Hovi aikoo laajentaa sahaansa ja työllistää toisen
työntekijän itsensä lisäksi. Maatalouden tulevaisuuden näkymät ovat huonommat kuin metsätalouden. Monet kannattamattomat tilat ovat jo lopettaneet toimintansa, mutta Ihakselassa on myös säilynyt muutamia elinkelpoisia lypsykarjatiloja. Viljan viljelyyn pellot ovat aivan liian pieniä ja sirpaleisia. Tulevaisuudessa lypsykarjatilat säilyvät edellyttäen että jatkajia löytyy. Se voi olla hankalaa, sillä Ihaksi-Kirppu -alueella 25-34 -vuotiaat naiset puuttuvat ja syntyvyys viime vuosina on ollut 0. Kasarin ikärakenne on edellistä tasapainoisempi ja tulevaisuus näyttää tältä osin valoisammalta. Tulevaisuudessa tilat voisivat erikoistua luomuviljelyn puitteissa esimerkiksi yrtti- tai marjaviljelyyn. Vanhat navetat olisivat käyttökelpoisia herkkusienien viljelyyn. Mehiläishoitoa voisi alkaa harjoittamaan, käyttämättömät pellot sopisivat hunajakukan kasvattamiseen mehiläisten tarpeisiin. Myös pellavanviljelyllä saattaisi olla tulevaisuutta. Ihmiset voisivat myös jalostaa maatalouden raaka-aineita valmistamalla erilaisia leivonnaisia tai säilykkeitä. Jos saataisiin muutaman hengen porukka kokoon, niin joku voisi kerätä kaikkien tuotteet ja mennä myymään ne torille. Edellä mainitut toiminnot vaativat muutoksia nykyiseen
toimintaan ja muutokset pelottavat. Ihmisten tulot ovat
nykyisellään sen verran hyvät, ettei jakseta alkaa
tekemään työtä lisätulojen
ansaitsemiseksi. Lisäksi ikärakenne on vanha,
nuoria ja innokkaita ihmisiä toteuttamaan uusia
toimintamuotoja ei ole. Kyselyni mukaan kukaan ei aio
muuttaa tilansa tuotantosuuntaa. Ihaksela on luonnonkaunis maalaisidylli kaukana keskusten kiireestä. Kylä voisikin toimia hengähdyspaikkana stressaantuneille ihmisille. Majoituskapasiteetti on tällä hetkellä heikko ja se rajoittaa turistien määrää. Majoitustilaa löytyy ainoastaan entisestä Ihakselan koulusta, joka yhteydessä toimii nykyisin koirahoitola. Yrittäjällä on myös rekikoiria ja siten mahdollisuus järjestää valjakkoajeluja turisteille. Ylämaalle aiotaan tulevaisuudessa rakentaa turistipyydykseksi maailman pohjoisin pyramidi. Ihaksela voisi myös hyödyntää tätä houkuttelemalla matkailijoita vaikkapa vain päiväretkille Ihakselaan. Lypsykarjatilan naapuri voisi erikoistua maatilamatkailuun ja hyödyntää naapuritilan kotieläimiä matkailuyrityksessään. Kasarissa on sodanaikainen Salpalinja ja Kirpulla luola, jotka houkuttelisivat sotahistoriasta kiinnostuneita. Sota-aikaisia asioita tuntevat kyläläiset voisivat toimia oppaina. Turisteja voitaisiin tutustuttaa paikalliseen luontoon tarjoamalla mahdollisuuksia opastettuihin retkiin soilla, soutuveneilyyn ja kalastamiseen. Tärkeintä kuitenkin matkailun järjestämisessä olisi, että kyläläiset puhaltaisivat yhteen hiileen matkailuyrityksessään ja kukin erikoistuisi järjestämään sellaisia palveluita, johon hänellä olisi parhaimmat mahdollisuudet. Kylän markkinointiin täytyisi panostaa. Järvien läheisyyteen voisi rakentaa lomamökkejä,
joita vuokrattaisiin kesälomalaisille. Kuitenkaan
kovin suurta innostusta tähän ei ole, kylässä
halutaan mieluummin säilyttää oma rauha.
Venäjän läheisyyttä ei mielestäni osata
hyödyntää sen paremmin kylien kuin Ylämaan
kunnankaan matkailutoiminnassa. Asenteet venäläisiä
kohtaan ovat vielä kielteisiä johtuen sodan
aiheuttamista haavoista. Ihakselan maantieteellinen sijainti on hankala.
Ikärakenne on vääristynyt. Kyläsihteeri
yrittää luoda tulevaisuuden uskoa kyläläisiin
ja rohkaista heitä näkemään uusia
mahdollisuuksia kylän kehittämiseksi.
Periaatteessa ihaksi-kirppulaiset olisivat valmiit kehittämään
kylää, mutta käytännössä toteutus
ontuu. Nykyiseen tilanteeseen ollaan joko tyytyväisiä
tai kohtaloon on alistuttu. Metsätaloudessa on
Ihakselan realistisimmat tulevaisuuden mahdollisuudet. Hovi, Juha (1998). Sahayrittäjä. Haastattelu
Ihakselassa 6.12.1998 (Ilona Ihaksi) Tulokset Ihaksi-Kirppu -alueen kyläkyselystä Jaoin kyselylomakkeen marraskuussa 1998 Ihaksi-Kirppu alueen vakituisten asukkaiden talouksiin (21 kpl). Lomakkeita palautettiin 15 kpl eli vastausprosentti oli 71. Vastaajista naisia oli 43 % ja miehiä 43 %. Kaikki ikänsä ilmoittaneet olivat yli 40-vuotiaita. Kyläläisten sanalliset kommentit on merkitty palluroilla. 1. Mistä taloutenne saa pääasialliset
tulonsa? 2. Oletteko tyytyväinen elämäänne
kylässä? 3. Mikä on parasta kylässä?
4. Mikä on huonointa kylässä?
5. Haluaisitteko, että kylää jotenkin
kehittäisiin? 6. Pitäisikö kylän kehittämiseksi
perustaa kylätoimikunta? 7. Haluaisitteko, että kylässä
järjestettäisiin enemmän yhteistä toimintaa,
kursseja tms.? 8. Millaista toimintaa tai kursseja haluaisitte?
9. Missä haluaisitte toiminnan järjestettävän?
10. Olisitteko valmis luovuttamaan kotinne silloin tällöin
yhteiseksi kokoontumistilaksi 11. Olisitteko valmiit myymään omakotitontteja
kylään mahdollisesti haluaville uusille asukkaille?
12. Jos uusia ihmisiä muuttaisi kylään, asia
olisi teistä 13. Harjoitatteko tai voisitteko alkaa harjoittamaan
(perinteisen maa- ja metsätalouden lisäksi) jotakin
seuraavia maaseutuelinkeinoja? 14. Mitä muuta voisitte tehdä lisätulojen ansaitsemiseksi
47 % vastanneista oli sanottavaa kysymyksiin 13 ja 14. 15. Jos Ihaksi-Kirppu -alueella järjestettäisiin
matkailutoimintaa, matkailijoiden liikkuminen kylässä
olisi teistä 16. Mitä ideoita kylän kehittämiseksi tai mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi teillä olisi?
17. Miten koette Venäjän läheisyyden?
18. Miten EU:hun liittyminen on vaikuttanut
toimeentuloonne? 19. Mitä mieltä olette Ylämaan kunnan
toiminnasta kylän hyväksi?
20. Haluaisitteko Ylämaan sijasta kuulua Luumäen
kuntaan? 21. Jos kylä kuuluisi Luumäen kuntaan, kylän
tulevaisuuden näkymät olisivat mielestänne silloin
22. Oletteko harkinneet muuttoa jonnekin muualle?
23. Millaisena näette tulevaisuuden tilallanne?
Kukaan vastaajista ei aio muuttaa tilansa tuotantosuuntaa 24. Millaisena näette kylän tulevaisuudessa?
|